Some-inttäjäiset → yleinen mielipide → äänten kalastelu → vaalitulos → poliittiset päätökset → voi ei, miten tässä näin kävi 😱
'Keskustelut' somessa etenevät nopein fiilispohjalta intuition varassa heitetyin kommentein. Samat väitteet ja vastaväitteet pulpahtavat esiin kerta toisensa jälkeen hukkuakseen muutamassa päivässä bittiavaruuden syövereihin. Toistellaan musta-tuntuu väitteitä, jotka ovat esittäjistään niin ilmiselviä perustotuuksia, ettei niitä edes voi perustella, mutta muille nämä jämäkät perustotuudet ovat käsittämättömiä kuplia some-vaahdossa.
"Ilmaston lämpeneminen on johtuu maapallon akselin kallistumisesta ja etenee hyvin hitaasti kuten on tapahtunut koko maapallon olemassaolon ajan. "
"Kiitos tästäkin tiedosta. Maapallon akselin kallistuminen onkin ihan uusi tieto kaikille ilmastotutkijoille. Oletko muuten kuullut, että aurinko lämmittää Maata. Ei sitäkään ole kuulemma älytty ottaa huomioon. Mistä näillä tutkijoille maksetaan."
Keskustelun on saattanut herättää hyväkin artikkeli tai viisas kommentti, mutta keskustelu haarautuu harhapoluille ja hyvänkin aloituksen nielaisee hömppäpyörre — Jyvät ja akanat yhtä lailla häipyvät löytymättömiin.
Ei pyritä ymmärtämään toista eikä oppimaan toisilta, vaan tuomaan esiin oma ehdoton totuus ja siitä poikkeavien näkemysten typeryys. Ihan sama, liittyykö innttäminen mihinkään olennaisen.
Some-inttäjäisten ehdottomat totuudet ovat yksinkertaisia 'ratkaisuja' monimutkaisiin ongelmiin, koska ne perustuvat alkeellisiin käsityksiin monimutkaisista ilmiöistä.
Some ei 'kannusta' syvälliseen ajatteluun. Jos en heti reagoi somen 'mörköalgoritmin' nähtäväkseni vilauttamaan väitteeseen, se uppoaa hömppämömmöön. En ehdi miettiä, onko väite tyhjänpäiväinen vai tärkeä vaan roiskaisen keskustelun jatkoksi vanhat mutuiluni. Hektisessä some-jänkkäämisessä ei ole aikaa syvälliseen pohdiskeluun, ei uusien näkökulmien etsimiseen saati systemaattiseen tiedonhakuun. Parhaassa tapauksessa perustelen väitteeni ensimmäisellä näkemystäni tukevalla, somehötön seasta löytämälläni 'tosiasialla'.
Some-keskustelua ohjaavat algoritmit — 'trollauskiihdyttimet' — on suunniteltu usuttamaan meidät riitelemään — Tosiasioita varmemmin huomiota saavatkin tunteisiin vetoava populistinen ME-vastaan-NE öyhötys. Siksi yhteistä ymmärrystä ei edistä se, että reagoin tunteella/selkäytimellä trollauskiihdyttimien somen syövereistä esiin kaivamiin väittämiin.
Minun ei kannattaisi tuutata oman intuition tuotoksia refleksinomaisesti pikku sirpaleina webin syövereihin vaan laittaa kokonaisuudessan nähtäväksi se ajatusmalli, jonka varassa näkemyksiäni kehittelen. Ehkä ainakin itselleni kirkastuisi, minkä verran maailman menosta ymmärrän.
Some-jänkkäjäisiäkään ei kuitenkaan pidä ylenkatsoa. Somehötön seasta pulpahtelee oman viisauden ylittäviä viisauksia, jotka kannattaa nöyrästi haavia talteen ennen kuin bittiavaruus ne nielaisee. Tämä on vaikeaa, koska ihmisen perusturvallisuus lepää sen varassa, että uskoo olevansa oikeassa silloinkin, kun ei mitään tiedä. Lujaa tyhjän päällä olevaa luottamusta siihen, mihin uskoo, mitä toivoo ja millä leipänsä ansaitsee kutsutaan 'terveeksi maalaisjärjeksi'.
Saattaa siis olla, etten ymmärrä kaverin outoja ajatuksia, koska hänen ajattelunsa on korkeammalla tasolla kuin maalaisjärkeni. Ellei olisikaan, keskustelusta ei tule mitään ennen kuin ymmärrän, millä perusteella hän on minulle outoihin näkemyksiinsä päätynyt.
Jotkut ovat valinneet eristäytyä vaihtoehtoiseen todellisuuteen. Turha väitellä, jos joku on päättänyt, että 2+2 = 5, mutta silloinkin voi yrittää selvittää, miksi?
Yhden ihmisen ajattelu on sangen rajoittunutta. Tärkeät ajatukset syntyvät vuorovaikutuksessa. Olisi hienoa, jos kansalaiskeskustelu auttaisi meitä korjaamaan ja täydentämään ajatusmallejamme ja lisäisi ymmärrystä toistemme ajatusmalleista.
Auttaisiko, jos alkaisimme yhdessä systemaattisesti laatia suunnitelmia, miten muuttaa elämäntapamme kestäväksi. Vaihtoehtoisista ehdotuksista kirjattaisiin perustellusti hyvät ja huonot puolet. Luotaisiin rakenne, joka auttaisi hahmottamaan, miten yksittäiset ehdotukset liittyvät osaksi kokonaisuutta. Kehitettäisiin järjestely, joka ohjaisi menemään eteenpäin, eikä toistelemaan moneen kertaan pureksittua.