Poliittisissa keskustelussa käytettyjen kliseisten väitteiden perkausta.
Poliittisessa keskustelussa toistellaan kliseisiä uskomuksia kuin olisivat syvällisiäkin totuuksia. Meidän klisessämme me ajamme yhteistä etua, ne ajavat itsekkäästi omaa etuaan. Silti meidän kliseemme sopivat kivasti yksiin meidän etujemme kanssa.
Onhan kliseisissä uskomuksissa totta, ellei toinen puoli, niin hippusen verran kuitenkin. Vähintään niille löytyy useampi anekdootinomainen todiste, mitkä ovat parhaita poliittisessa keskustelussa. Eihän ääniä saa, jos rupeaa kolmen minuutin haastattelussa sönköttämään, että todellisuus on monimutkaisempi kuin ymmärrämmekään, että ihmisiä, tilanteita yms. yms. on monia erilaisia.
Uskomuksista ja luuloista ei jänkkäämällä voittajaa löydä, mutta kokoelma keskenään ristiriitaisia uskomuksia, joita perustellaan kliseisillä luuloilla, saattaisi pistää ajattelemaan: Josko sittenkin ihan oikeesti yritettäisiin parantaa ymmärrystämme siitä, miten luonto ja erilaiset yhteiskunnat toimivat.
Poliitikko: "Valtiot ovat ottaneet Euroopan keskuspankilta hirveästi velkaa, jonka lapsemme joutuvat maksamaan takaisin. Jätämme julman perinnön lapsillemme"
Taloustieteilijä: "Ei se ole sellaista velkaa, joka on tarkoitus maksaa takaisin."
— Veroprosenttia pitäisi laskea. Talous piristyisi niin, että pienemmällä veroprosentilla saataisiin enemmän verotuloja.
— Ei ole näyttöä siitä, että talous välttämättä niin paljon piristyisi.
— Jos meillä olisi yhtä korkea veroaste kuin Tanskassa, valtiontaloutemme ei olisi alijäämäinen.
— Yksityinen puoli tuottaa hyvinvointia, julkinen puoli kuluttaa.
— Koulutus, kansanterveystyö, tutkimus, ... ovat investointeja.
— Poliitikot kalastelevat ääniä järkkäämällä yhteiskunnan tukia kannattajilleen.
— Sosiaaliturvamme on niin hyvä, että työttömät eivät viitsi hakea töitä.
— Työttömyys häviää työoloja parantamalla ja maksamalla palkkaa, jolla voi elää.
— Pätkätöillä ja 0-tuntisopimuksilla ei elä.
— Kilpailijamaissa työvoima on halvempaa kuin meillä.
— Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa.
— Ulkomaista työvoimaa tuodaan hyväksikäytettäväksi. Omat työttömät ensin töihin.
— Ulkomaalaisella nimellä ja naamalla et saa työtä.
— Työvoimaviranomaiset eivät osaa kuin kyylätä tukien väärinkäyttäjiä. Heillä ei ole harmainta hajua työnhakijoiden eikä työnantajien tarpeista.
Yleinen vastaväite kaikkeen: "Tuo ei pidä paikkaansa"
"Onko väite totta, valetta vai siltä väliltä? Millä perusteella?" Luottaisko mutuun? Ei, mutta tätä väitettähän puoltaa se yksi kohututkimus, jos oli se yksi todella säväyttävä tilasto ja se kuvaaja työttömyyden edistymisestä, se sellainen jossa oli se kohouma ... Onhan niitä päinvastaisiakin tutkimustuloksia, mutta ei yhtä vakuuttavia kuin tämä.
Ylläolevan luettelon väitteet ovat asiapohjaisia, eikä yksikään välttämättä ole kokonaan virheellinen, mutta lukija/kuulija joutuu tekemään valtavasti taustatyötä selvittääkseen, mitä kaikkea on 'unohdettu' tuollaisia iskulauseita sorvatessa?
Lisäksi esitetään tunteisiin vetoavia väitteitä, jotka esittäjäkin tietää valheiksi tai jotka eivät mitenkään liity asiaan.
— "Kuka kertoisi hallituksen tytöille, että raha ei tule seinästä."
— ...
Mitä tehdä tuollaisille B-luokan väitteille? Tallentaa tuleville sukupolville? "Mieti! Puheillesi saatetaan nauraa vielä sadan vuoden kuluttua!"
EU sitä ja EU tätä.
Suomalaiset, poliitikotkin, olivat ihan pihalla siitä, mitä muualla Euroopassa puhuttiin covid-elvytyspaketista. Yllätys taisi olla molemminpuolinen. Jänkättiin eri kliseiden pohjalta.
Toisten mielestä Suomi on riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä, toisten mielestä pärjäämme omillamme.
Väitteitä EU:sta:
— ...